Kategoria: <span>Ajankohtaista</span>

Yhdistyksemme on hyväksynyt pohjoismaisen vetoomuksen, joka on julkaistu ruotsalaisessa lehdessä Medicinsk access. Alkuteksti on luettavissa täällä. Kirjoittaja on tiettävästi ruotsalainen aktivisti Mona Nilsson.

Vetoomus noudattelee monien muiden samantyyppisten vetoomusten linjoja. Suomennan tähän vetoomuksessa esitetyt neljä vaatimusta.

1. On säädettävä uudet raja-arvot, jotka ovat tuhansia kertoja voimassaolevia raja-arvoja matalampia ja jotka suojaavat toteen näytetyiltä terveys- ja ympäristöriskeiltä. Tähän tehtävään täytyy määrätä asiantuntijoita, joilla ei ole siteitä alan teollisuuteen. Mukaan työhön on otettava tutkijoita, jotka ovat osoittaneet, että säteilyn riskit paljon nykyisiä raja-arvoja matalammillakin altistustasolla ovat huomattavia.
2. 5G-verkkojen rakentaminen on pysäytettävä siihen asti kunnes riippumaton työryhmä on arvioinut riskit. Tässäkin arviointityössä on käytettävä alan teollisuudesta riippumattomia tutkijoita, ja mukaan on otettava niitä tutkijoita, joiden tutkimusten mukaan riskit ovat huomattavia.
3. Vahinkojen ehkäisemiseksi riskeistä on tiedotettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla, esimerkiksi terveydenhoitojärjestelmän piirissä, kouluissa, esiopetuksessa ja julkishallinnon yleisillä tiedotuskanavilla.
4. Ihmisten ja ympäristön terveyden suojelemiseksi on käytettävä parasta mahdollista teknologiaa. On asetettava etusijalle kaapelivälitteinen teknologia, joka säteilyriskien kannalta on turvallisinta.

Vaatimuksia perustellaan seuraavasti:

• mittausten mukaan säteily on voimakkaasti lisääntynyt
• tutkimukset osoittavat merkittäviä haittavaikutuksia
• on viitteitä myös eläinkunnalle aiheutuvista haitoista
• vanhentunut säännöstö sallii vaarallisen voimakkaan säteilyaltistuksen
• lääkärit, tutkijat ja kansanedustajat ovat vedonneet paremman säteilyturvallisuuden puolesta
• viranomaiset suhtautuvat säteilyriskeihin ja paremman suojan vaatimuksiin piittaamattomasti

Vetoomuksen allekirjoittajalista on melkoinen valikoima pohjoismaisia alan toimijoita (organisaatioiden nimet tässä ruotsiksi):

Mona Nilsson, Strålskyddsstiftelsen, Sverige
Lennart Hardell, Forskningsstiftelsen Miljö och Cancer, Sverige
Marianne Ketti, Elöverkänsligas Riksförbund, Sverige
Nigel Wells, Miljöföreningen Vågbrytaren, Sverige
Rainer Nyberg, Finlands Strålskydd, Finland
Jussi Hirvi, Elöverkänsliga i Finland rf, Finland
Sissel Halmøy och Thomas J. Middelthon, Folkets Strålevern, Norge
Solveig Glomsrød, FELO, Norge
Pernille Schriver, Rådet for Helbredssikker Telekommunikation, Danmark

Dariusz Leszczynski oli pitkään töissä Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessorina. Nyt hän tekee kansainvälistä tutkimusta sähköherkkyydestä ja toivoo siihen erityisesti osallistujia, joilla on lääkärintodistus sähköherkkyydestään, tai jotka ovat ainakin käyneet tutkimuksissa, vaikka sähköherkkyyttä ei olisi diagnosoitukaan.

Täällä on kyselylomake, jonka alustaviin kysymyksiin tutkija toivoo ensin lyhyet, vapaamuotoiset vastaukset. Kysymykset voi myös kopioida lomakkeelta ja lähettää ne vastauksineen sähköpostitse osoitteeseen blogbrhp@gmail.com

Lisätietoja löytyy Leszczynskin blogista. Siellä on myös kysymyslomake muilla kielillä.

Uusi hallitus on ensi töikseen tuottanut listan usein kysytyistä sähköherkkyys-aiheisista kysymyksistä.

Vuosikokouksessa 30.3.2022 yhdistykselle valittiin uusi hallitus ja toiminta jatkuu uusin voimin ja myös uusin ideoin. Nyt on aika maksaa jäsenmaksu ja pysyä kuulolla.

Tervetuloa Sähköherkät ry:n vuosikokoukseen Hyvinkäälle! Kokouskutsu on postitettu jäsenille 9.3. ja se löytyy myös oheisista liitetiedostoista.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etänä.

Kokousmateriaaleja

» Lataa Vuosikokouskutsu 2022 (PDF)
» Lataa Toimintakertomus 2021 (PDF)
» Lataa Toimintasuunnitelma 2021-2022 (PDF)
» Lataa Tulo- ja menoarvio 2022 (PDF)

Etäosallistuminen

Vuosikokouksen etäyhteydet järjestetään Zoomilla. Ilmoittaudu etäyhteyksien käyttäjäksi sähköpostitse osoitteeseen info@turvamies.fi. Liitä mukaan nimesi ja matkapuhelinnumerosi. Ja muista ilmoittautua myös itse kokoukseen kokoukutsussa kuvatulla tavalla!

Tampereen yliopiston sivuilla on suomenkieliset ohjeet Zoomin käytöstä. Siellä on myös ruudun ja dokumenttien jakamiseen liittyvät ohjeet: https://www.tuni.fi/fi/it-palvelut/kasikirja/videopalvelut/videotapaamiset-ja-etaopetustilanteet-teams-ja-zoom/zoom-videotapaaminen-jarjestajan-ohje

Vuosikokous päätti aloittaa yhdistyksen purkutoimenpiteet. Perustelut on esitetty viimeisessä Sähköpostia-lehdessä. Yhdistyksen jäljellä olevat varat käytetään kuluviin menoihin, nettisisivujen ylläpitämiseen ja mahdollisesti viimeiseen jäsenkirjeeseen.

Jäsenistölle annettiin kuitenkin viimeinen mahdollisuus koota rivistönsä. Jos jostakin ilmaantuu ryhmä, joka haluaa ottaa yhdistyksen vedettäväkseen, ilmoitus sihteerille 28.2022 mennessä. Näin asia saadaan mukaan viimeisen kokouksen asialistalle ja purkupäätös voidaan perua. Myös sihteerin yhteystiedot löytyvät viimeisestä Sähköpostia-lehdestä.

Viimeinen jäsenkokous järjestetään Hyvinkäällä 30.3.2022. Kutsu julkaistaan näillä sivuilla maaliskuun alussa.

IL (10.11.) julkaisi sähköherkkyydestä jutun, joka on nykytieteen vastainen. Ihminen on sähkömagneettinen olento. Heikotkin sähkömagneettiset kentät synnyttävät vasteen sekä terveiden että sähköherkkien kehossa. Osoituksena tästä sähkömagneettisia kenttiä on menestyksekkäästi käytetty erilaisissa hoidoissa kuten kivunlievityksessä, neurologisissa sairauksissa ja masennuksessa, joitakin mainitakseni.

IL artikkelissa tuotiin esille nosebovaikutus. Ranskalaisen Maël Dieudonnén tutkimus ei puolla olettamusta nosebovaikutuksesta. Useimmat sähköherkät ovat Dieudonnén mukaan saaneet oireita ennen kuin ovat edes kuulleet sähköherkkyydestä.

IL julkaisi aiemmin laajan meta-analyysin, jossa matkapuhelimen käyttäjillä nähtiin esiintyvän päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin verrokkiryhmällä. Myös Sveitsin säteilyviranomainen tiedotti sähkömagneettisten kenttien aiheuttamasta oksidatiivisesta stressistä, mikä todettiin haitalliseksi herkille väestöryhmille.

IL asiantuntijoiden esittämät näkemykset perustuvat pitkälti sähköherkillä tehtyihin provokaatiotesteihin. Molekyylibiologian dosentti (HY) Dariusz Leszczynskin mukaan sähköherkkyyden tutkimiseen tarvitaan täysin uusi suunta. Koehenkilöitä pitäisi ensin altistaa sähkömagnteettisille kentille, minkä jälkeen hankittaisiin objektiivista tietoa tehokkailla seulontatekniikoilla ihmiskehon molekyylitason biokemiallisista reaktioista sähkömagneettisille kentille altistuttaessa.

Kesällä 2021 julkaistussa yli 30 tutkijan allekirjoittamassa katsauksessa vaaditaan myös molekyylitason tutkimusmenetelmiä provokaatiotutkimuksen sijaan. Belpomme ja kumppanit muistuttavat, ettei ole olemassa todisteita siitä, että sähköherkkyys johtuisi psykosomaattisista syistä. Tutkijat vaativatkin, että WHO tunnustaa sähköherkkyyden erilliseksi neurologiseksi tilaksi ja sisällyttää sähköherkkyyden kansainväliseen tautiluokitukseen

Nykyinen elinympäristömme on täynnä haasteita. Eurooppalainen ympäristölääketieteen järjestö (EUROPAEM EMF) on raportoinut kroonisten ympäristöherkkyysoireiden yleistymisestä lukuisissa maissa. Lääkärit kohtaavat vastaanotoillaan yhä useammin potilaita, joiden terveysongelmiin ei löydy yhtä selkeätä selitystä. He kehottavatkin kollegoitaan huomioimaan potilaidensa altistumisen sähkömagneettisille kentille, koska pitävät niitä elinympäristön uutena stressitekijänä.

Sähköherkkyys ei ole uusi ilmiö. Neuvostoliitossa tutkittiin jo -70-luvulla oireyhtymää nimeltä mikroaaltosyndrooma. Lääketieteen instituutin artikkelissa todetaan, että mm. tutkateknologiassa käytetyt mikroaallot ovat biologisesti vaikuttavia ja aiheuttavat koehenkilöillä verenpaineen vaihtelua, sydänoireita, muutoksia hermoston toiminnassa sekä yleistä terveydentilan heikentymistä. Vaikutuksia havaittiin myös aivoissa hypotalamuksen alueella, missä säädellään autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toimintaa. Mikroaaltojen nähtiin myös vaikuttavan hormonieritykseen, mm. lisäten adrenaliinin ja noradrenaalin eritystä. Tiedetään, että vaikutukset vaihtelivat säteilyn taajuuden, tehon ja aaltomuodon mukaan. Mikroaaltosyndrooma luokiteltiin Neuvostoliitossa työperäiseksi sairaudeks.

Erja Tamminen
tietokirjailija, Sähköherkät ry:n puheenjohtaja

» Lataa kutsu luettavaksesi (PDF)

Tiedote sähköherkkyydestä Lääkäriliitolle ja muille terveydenhuollon alan toimijoille.

» Lataa tiedote tästä (PDF)